Hakutulokset
- Näytetään 1 - 20 / 1 109
- Siirry seuraavalle sivulle
Håkansbölen ja Sotungin kartta vuodelta 1760. Karttaan on piirrretty viljelysmaita, teitä sekä metsäalueita. Aluetta ympäröivät Sipoon, Porvoon kihlakunnan ja Uudenmaan läänin rajat. Kartan alaosassa on Nils Westermarkin kuvaus. GEOMETRISK CHARTA ÖFWER Håkansböle och Såtungsby kring liggande Råar belägna i Sibbo Sokn, Borgo Härad och Nylands-Län. Afmätt år 1760 af Nils Westermark.
Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa, vuonna 1908 valmistuneessa Håkansbölen kartanossa käytössä ollut esine. Se on sijainnut kartanon biljardihuoneessa. Per Kasten Sanmark on hankkinut peilin huutokaupasta 1940-1950-luvulla. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.
Kaksi Beidermeier -tuolia. Petsatut, lakatut koivutuolit. Hartialaudan yläosassa koristeveistoa, alaosa hartialaudasta muotoiltu. Irrotettava istuinosa verhoiltu. Kunnostettu ja uudelleenverhoiltu käyttökuntoon. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa, vuonna 1908 valmistuneessa Håkansbölen kartanossa käytössä ollut esine. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005
Kaksi käsinojallista kertaustyylistä tuolia. Koristeveistetyt puuosat. Jalkojen alla luupyörät. Pintakäsitelty. Kunnostettu käyttökuntoon, uudelleenverhoiltu aiemman verhoilukankaan mukaisella kankaalla. Esine on ollut käytössä arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa Håkansbölen kartanossa Vantaalla. Kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.
Neljähyllyinen kevyt hyllykkö, lankarullasorvatut sivutolpat, kertaustyylinen, osa lakattu. Yksi hylly haljennut, oikea tukijalka puuttuu, sorvaus haljennut. Esine on ollut käytössä arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa Håkansbölen kartanossa Vantaalla. Kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.
Kaksi kynttilänjalkaa ovat olleet käytössä arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa, vuonna 1908 valmistuneessa Håkansbölen kartanossa. Esineet ovat sijainneet kartanon ruokasalissa. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005. Esine on ollut käytössä arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa Håkansbölen kartanossa Vantaalla. Kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.
Seitsemän vetolaatikollista omaava tamminen, melko massiivinen kirjoituspöytä, sorvatut isot jalat. Kirjoitustaso päällystetty keinonahkalla. Esine on ollut käytössä arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa Håkansbölen kartanossa Vantaalla. Kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.
Håkansbölen kartanon pehtorin perhe kuvattuna mahdollisesti pehtorinhuoneen salissa
Hirsirakenteinen aitta rajaa kartanon talouspihaa sen itäpuolella, pehtorintaloa vastapäätä. Aitassa ovat sijainneet puuvaja, vaunuliiteri, pieni leivintupa sekä säilytystilat viljalle ja suolalle. Rakennuksen kaakkoisnurkalla on ollut vuoden 2009 rakennusinventoinnin mukaan aikoinaan käymälä. Aitan hirret on numeroitu, joten rakennus on siirretty tähän paikkaan muualta. Luonnonkivijalka on kauttaaltaan näkyvissä. Rakennus lepää nurkkakivillä ja muilta osin perustus on kylmämuurausta. Pihan puolella kivet ovat muista poiketen jokseenkin siististi lohkottuja. Keskimmäisessä, ikkunallisessa leivintuvassa on säilynyt vanha puuhella ja uuni. Ikkunat ovat vanhat ja 12-ruutuiset, 1910-luvun muodin mukaisesti. Ne eivät ole aitan alkuperäiset ikkunat. Ikkunat ovat alun perin olleet sveitsiläistyyliset ja kolmiohuippuiset. Aitta on lyhytnurkkainen, mikä viittaa siihen, että sen rakennusaika on 1800-luvun loppupuolelta. 1870-luvun senaatin kartassa samalla kohdalla näyttää olevan jo talousrakennus, joten on todennäköistä, että aitta olisi rakennettu MUnsterhjelmin omistuksen aikana (1838-1879). Rakennus peruskorjattiin vuonna 2020. Korjauksen yhteydessä osittain romahtanut kivijalka suoristettiin ja tuettiin kiilakivillä. Aitan ympäröivää maaperää muokattiin siten, että maahan uponneet hirsikerrat saatiiin näkyviin ja vaurioituneet hirret korvattiin uusilla. Vedenohjausta parannettiin niin katon sadevesikourujen kuin salaojien ja sadevesikaivojen avulla. Vanhat kattotiilet puhdistettiin ja rikkinäiset korvattiin saman tyyppisin tiilin. Sisällä maanpintaa alennettiin ja ehjät lattialankut palautettiin. Ovet ja ikkunat korjattiin. Aitta avattiin Vantaan kaupunginmuseon näyttelytilaksi kesällä 2021.